Antti Lizelius
Kaikkien tyrvääläisten ylpeyden aihe Antti Lizelius oli aikansa kuvaaja ja tien näyttäjä. Hänen työnsä kielemme käyttäjänä ja kehittäjänä on kiistaton. Tämä suomalaisen sanomalehden alkuunpanija ja raamatunkääntäjä 1700-luvun puolivälistä. Antin isän sisaren - Kirstin - kautta päästään suoraan äitien kautta Tuomas Ragwaldinpoikaan ja Tuomas Ikolaan. Anna-sisaren kautta päästään Tyrvään Lousajankylän Kaistin kautta myös nykypäivään asti. Kaisa-sisar meni Antin mukaan ensin Pöytyälle ja sitten Mynämäelle, hänellä ei ollut jälkeläisiä. Antin isä Simo meni myös Pöytyälle ja Mynämäelle poikansa mukana.
SKS:n erillisjulkaisu Antista kertoo näin
Antti Lizeliuksen juuret
Antti Simonpoika Lizelius syntyi lokakuun 12 p. 1708 Tyrvään pitäjän Vehmaan kylässä ja kuoli 15.10.1795 Mynämäellä. Hänen vanhempansa olivat Kaisa Kristianintytär ja Simo Henrikinpoika, joka oli isäntänä Villin talossa. Heillä oli kuusi lasta: Walborg, Anna, Kaisa, Liisa, Bertil ja Anders
Lisäys tähän vanhimmasta tyttärestä Walborgista, joka on kastettu 12.1.1688:
Kun katsoo RK Tyrvää 1693 Lousaja Ryyppä siellä perhe näkyy kaksilapsisena Simo 23v ja Kaisa 23v ,lapset Walborg 4 1/2v ja Anna 1 1/2v http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tyrvaa/rippikirja_1693-1
693_mko400-404/109.htm Sitten RK Tyrvää 1705 Wehmaa Willi Siellä sama perhe on kasvanut, Walborg vanhimpana ja Antti on siellä nuorimpana. Walborg avioitui Tyrväälle, naapurin pojan Kustaa Läykin
kanssa ja varmaan heidän jälkipolviaan asustaa tällä seudulla. (Läykki kuuluu myös Ikolan sukutaloihin_ Upi) edelleenhttp://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tyrvaa/rippikirja_1705-1
722_mko405-409/53.htm
*1. Anna s. 21.5.1691(meni emännäksi Kaistille) Kaisa s. 14.3. 1694 (muutti ensin veljensä luo Pöytyälle) ja k. Mynämäessä 1.6. I781 (MKA) Liisa s. 10.9. 1699, Bertil, syntymäaikaa ei ole merkitty kirkonkirjoihin ja Anders s. 12. I0. 1708. (TKA) - Tässä yhteydessä mainittakoon, että Biografisen Nimikirjan (1883) y.m. esittämät tiedot Lizeliuksen vanhemmista (Agneta ja Simo Virkkoi) ja syntymäpaikasta (Punkalaitumen Liitsoila) ovat väärät.
*2. Lagus: Album Stud. Acad. Ab. I: 333.
Niinkuin niin monen senaikaisen, opintielle joutuneen kansanlapsen, niin Antti Simonpojankin elämän alkuvaiheet ovat sangen hämärät. Hänen lapsuusvuotensahan sattuivat maamme historian raskaimpiin aikoihin, Isonvihan vuosiin. Muutoinkaan Turun akatemian nimikirja ei paljon kerro talonpoikaissyntyisten ylioppilaitten, n.s. "ensi polven miesten" nuoruudenpäivistä. Lizeliuksellekin on riittänyt vain maininta: ,,Född 1708, Tyrvis, bondeson". Antti Lizeliuksen nuoruudenajasta kertoessamme täytyy meidän antaa vähin arveluillekin sijaa esityksessä, voidaksemme siten täydentää sen aukon, mikä muuten jäisi hänen elämäkertaansa.
Jo ennen Antti Simonpoikaa oli nähtävästi samasta suvusta lähtenyt mies pappisuralle. Turun hiippakunnan, paimenmuistossa nimittäin kerrotaan, että v. 1708 oli Karkun kappalaiseksi nimitetty Barthold Lizelius, hänkin syntyään tyrvääläisiä. (nykyisen tutkimuksen mukaan hän on kiistatta Antti Lizeliuksen setä). Aikakirjat tietävät hänen Isonvihan aikana paenneen. Hänen nimikirjoituksensa esiintyy viimeisen kerran eräissä Karkun kirkon asiakirjoissa helmikuun 13 p. 1713. Mainittuna vuonna hän lähti pakomatkalle, ja v. I7I8 pidettiin Karkussa kappalaisen virkatalon katselmus, kun huhu tiesi kertoa Barthold Lizeliuksen jo matkan alkutaipaleella kuolleen.
Huomattava myöskin on, että Simo Villi perheineen mainitaan vielä kirkonkirjojen vuosijaksossa 1705-1722, mutta sen jälkeen ei enää edes Villin taloa ole merkitty.
Todennäköiseltä kyllä tuntuu, että Karkun kappalainen aikoi paeta Ruotsiin, mutta nähtävästi jo Suomen puolella matkan keskeytti ennenaikainen kuolema.
Perheen muuttamista Turun puoleen tukee mielestämme se seikka. että kolme Villin lasta tavataan myöhemmin niillä tienoin. Kaisa Simontytär on jo nimittäin Pöytyän kirkonkirjoihin merkitty kirkkoherra Lizeliuksen perheeseen kuuluvaksi, Bertil Lizelius taas - Antin edellämainittu veli - on Turun tuomiokirkon kellonsoittajan 1730-luvulla. Nähtävästi Bertil Lizelius oli ollut Turun katedraalikoulussa, vaikkakin koulunkäynti jostakin syystä oli keskeytynyt. (Siellä hän otti käyttöön myöskin sukunimensä setänsä Barthold Lizeliuksen tekemän ratkaisun mukaan.)
Mutta jo se seikka, että Bertil oli päässyt Turun tuomiokirkon palvelukseen, sen virat kun olivat hyvin haluttuja, mielestämme osoittaa, että Villin lapsilla oli arvossapidettyjä suosijoita pappispiireissä.
Tiedossamme ei ole, kuinka Antti Simonpoika Villi joutui opintielle. Mutta nähtävästi hänkin kuului niihin lahjakkaihin nuorukaisiin, joihin ensi sijassa seurakunnan papisto kiinnitti huomiota m.m. -lukusijoilla, niitähän taas Isonvihan jälkeen oli alettu pitää.
Toukokuun 31 päivänä I731 Andreas Simonpoika Lizelius sitten saa päästötodistuksen Turun katedraalikoulusta, ja vasta tästä ajankohdasta alkaen on verrattain tarkoin, tiedossamme hänen elämänsä vaiheet. Päästötodistuksen saatuaan hän kirjoittautui kesäkuun 3:ntena ylioppilaaksi Turun akatemiaan, tullen Satakuntalaisen osakunnan jäseneksi.
Antti Simonpoika Lizelius syntyi lokakuun 12 p. 1708 Tyrvään pitäjän Vehmaan kylässä ja kuoli 15.10.1795 Mynämäellä. Hänen vanhempansa olivat Kaisa Kristianintytär ja Simo Henrikinpoika, joka oli isäntänä Villin talossa. Heillä oli kuusi lasta: Walborg, Anna, Kaisa, Liisa, Bertil ja Anders
Lisäys tähän vanhimmasta tyttärestä Walborgista, joka on kastettu 12.1.1688:
Kun katsoo RK Tyrvää 1693 Lousaja Ryyppä siellä perhe näkyy kaksilapsisena Simo 23v ja Kaisa 23v ,lapset Walborg 4 1/2v ja Anna 1 1/2v http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tyrvaa/rippikirja_1693-1
693_mko400-404/109.htm Sitten RK Tyrvää 1705 Wehmaa Willi Siellä sama perhe on kasvanut, Walborg vanhimpana ja Antti on siellä nuorimpana. Walborg avioitui Tyrväälle, naapurin pojan Kustaa Läykin
kanssa ja varmaan heidän jälkipolviaan asustaa tällä seudulla. (Läykki kuuluu myös Ikolan sukutaloihin_ Upi) edelleenhttp://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tyrvaa/rippikirja_1705-1
722_mko405-409/53.htm
*1. Anna s. 21.5.1691(meni emännäksi Kaistille) Kaisa s. 14.3. 1694 (muutti ensin veljensä luo Pöytyälle) ja k. Mynämäessä 1.6. I781 (MKA) Liisa s. 10.9. 1699, Bertil, syntymäaikaa ei ole merkitty kirkonkirjoihin ja Anders s. 12. I0. 1708. (TKA) - Tässä yhteydessä mainittakoon, että Biografisen Nimikirjan (1883) y.m. esittämät tiedot Lizeliuksen vanhemmista (Agneta ja Simo Virkkoi) ja syntymäpaikasta (Punkalaitumen Liitsoila) ovat väärät.
*2. Lagus: Album Stud. Acad. Ab. I: 333.
Niinkuin niin monen senaikaisen, opintielle joutuneen kansanlapsen, niin Antti Simonpojankin elämän alkuvaiheet ovat sangen hämärät. Hänen lapsuusvuotensahan sattuivat maamme historian raskaimpiin aikoihin, Isonvihan vuosiin. Muutoinkaan Turun akatemian nimikirja ei paljon kerro talonpoikaissyntyisten ylioppilaitten, n.s. "ensi polven miesten" nuoruudenpäivistä. Lizeliuksellekin on riittänyt vain maininta: ,,Född 1708, Tyrvis, bondeson". Antti Lizeliuksen nuoruudenajasta kertoessamme täytyy meidän antaa vähin arveluillekin sijaa esityksessä, voidaksemme siten täydentää sen aukon, mikä muuten jäisi hänen elämäkertaansa.
Jo ennen Antti Simonpoikaa oli nähtävästi samasta suvusta lähtenyt mies pappisuralle. Turun hiippakunnan, paimenmuistossa nimittäin kerrotaan, että v. 1708 oli Karkun kappalaiseksi nimitetty Barthold Lizelius, hänkin syntyään tyrvääläisiä. (nykyisen tutkimuksen mukaan hän on kiistatta Antti Lizeliuksen setä). Aikakirjat tietävät hänen Isonvihan aikana paenneen. Hänen nimikirjoituksensa esiintyy viimeisen kerran eräissä Karkun kirkon asiakirjoissa helmikuun 13 p. 1713. Mainittuna vuonna hän lähti pakomatkalle, ja v. I7I8 pidettiin Karkussa kappalaisen virkatalon katselmus, kun huhu tiesi kertoa Barthold Lizeliuksen jo matkan alkutaipaleella kuolleen.
Huomattava myöskin on, että Simo Villi perheineen mainitaan vielä kirkonkirjojen vuosijaksossa 1705-1722, mutta sen jälkeen ei enää edes Villin taloa ole merkitty.
Todennäköiseltä kyllä tuntuu, että Karkun kappalainen aikoi paeta Ruotsiin, mutta nähtävästi jo Suomen puolella matkan keskeytti ennenaikainen kuolema.
Perheen muuttamista Turun puoleen tukee mielestämme se seikka. että kolme Villin lasta tavataan myöhemmin niillä tienoin. Kaisa Simontytär on jo nimittäin Pöytyän kirkonkirjoihin merkitty kirkkoherra Lizeliuksen perheeseen kuuluvaksi, Bertil Lizelius taas - Antin edellämainittu veli - on Turun tuomiokirkon kellonsoittajan 1730-luvulla. Nähtävästi Bertil Lizelius oli ollut Turun katedraalikoulussa, vaikkakin koulunkäynti jostakin syystä oli keskeytynyt. (Siellä hän otti käyttöön myöskin sukunimensä setänsä Barthold Lizeliuksen tekemän ratkaisun mukaan.)
Mutta jo se seikka, että Bertil oli päässyt Turun tuomiokirkon palvelukseen, sen virat kun olivat hyvin haluttuja, mielestämme osoittaa, että Villin lapsilla oli arvossapidettyjä suosijoita pappispiireissä.
Tiedossamme ei ole, kuinka Antti Simonpoika Villi joutui opintielle. Mutta nähtävästi hänkin kuului niihin lahjakkaihin nuorukaisiin, joihin ensi sijassa seurakunnan papisto kiinnitti huomiota m.m. -lukusijoilla, niitähän taas Isonvihan jälkeen oli alettu pitää.
Toukokuun 31 päivänä I731 Andreas Simonpoika Lizelius sitten saa päästötodistuksen Turun katedraalikoulusta, ja vasta tästä ajankohdasta alkaen on verrattain tarkoin, tiedossamme hänen elämänsä vaiheet. Päästötodistuksen saatuaan hän kirjoittautui kesäkuun 3:ntena ylioppilaaksi Turun akatemiaan, tullen Satakuntalaisen osakunnan jäseneksi.
