Sukukokoukset

Vuoden 2014 Tuomas Ikolan sukukokous pidettiin Hämeenkyrössä.
Satakuntalainen nuortui ja taipui sutjakkaan keskusteluun, hymyyn ja halauksiin. Aloitimme Hämeenkyrön kirkossa jumalanpalveluksella. Pujahdimme kirkon vieressä sijaitsevaan historialliseen museoon ja jatkoimme juhlaa Hämeenkyrön Vanhassa Pappilassa. Siellä oli ohjelmaa ihan sopivasti. Uutuutena videotallenne sukututkijamme Aatto Salmion tyttären haastattelusta. Hämeenkyrön emerituskirkkoherra Sakari Virtanen viihdytti ja virkisti oloamme jutustelemalla tyrvääläisyydestä ja hämeenkyröläisyydestä.

Vuoden 2017 sukukokous pidettiin Turussa 16.9. ja ohjelmassa oli prof Aimo Hakasen hieno puheenvuoro edeltäjästään prof Osmo Ikolasta.
Sukuhaarojen esiintymisen osiossa jokainen haara käytti valmistellun puheenvuoron korostaen omaa kasvuaan ja kokemuksiaan ainakin sadan vuoden aikajaksolla.
Vuorenojien "Sepän Pojat" esittivät musiikin keinoin tietojen, taitojen ja kulttuuriarvojen siirtymistä sukupolvelta toiselle.

Vuoden 2023 Sukukokous pidettiin Loimaalla - Sarka-museolla. Aluksi käytiin Kanta-Loimaan kirkossa, jossa oli alkuhartaus. Samalla viivähdimme Juho Selinin perhehaudalla. Itse kokouksessa kuulimme Pekka Anttilan esityksen Tyrvään Laukulan kylän taloista ja niiden historiasta. Pohjana oli hänen uusi sukukirjansa "Laukulan Anttilat 200 vuotta". Toinen esitys oli Saila Sepon kuvaus sukututkimuksen tekemisen mahdollisuuksista netin avulla.

Tuomas Ikolan sukuseuralaisia 2017

Turussa kokoonnuimme taas ihanissa olosuhteissa Aurajen rannassa sukukokoukseen. Tässä osa suvustamme kokouksen jälkeen.

Sukukokous 2017 oli TURUSSA

Ohjelmassa esiintyi mm. prof Aimo Hakanen, joka kertoili muistojaan prof Osmo Ikolasta. Sukumme suurmies sai arvoisensa kertojan, sillä professori Aimo Hakanen jatkoi Osmon työtä Turun Yliopistossa. Toivottavasti saamme tälle sivustolle lyhennelmän Hakasen esityksestä.

Suomen kielen professorikaverit 1987

Tässä kaksi jaloa kielimiestä. Pertti oli karkkulainen opettajan poika ja Osmo taas aitoa tyrvääläistä sukujuurta! Molemmat lähtivät ensin Ruotsin Yliopistoihin. Osmo palasi Turkuun ja Pertti Helsinkiin. Ja molempien jalanjäljet ovat vahvat.

Aurajoen laiturimaisemaa

Missä ovat sukumme juuret. Missä on sukumme vaikuttanut. Jalanjälkiä on runsaasti ainakin Turussa.

Muistot sammua ei saa

Tuomas Ikolan suku ei koskaan unohda edesmenneitä esi-isiään ja -äitejään. Tässä laskevat kunnioituksen seppelettä Marja-Liisa Vihermä ja Tatu Salmi vuonna 2011. Tyrvään Pyhän Olavin kirkko on sukumme historiallinen pyhättö. Tämä menneiden sukupolvien muistokivi on alunperin Jorma Gallén-Kallelan suunnittelema.

Tuomas kolan sukuseura 2014

Tuomas Ikolan sukuseura nautti yhdessäolosta Hämeenkyrössä 2014.

Sukuseuramme kokoontujia Kirjankeskus Pukstaavin edustalla Vammalassa

Ensimmäinen kerta Sastamalan kaupungissa, ja kuitenkin sukumme juurilla! No Vammalassahan tässä ollaan. Kirjankeskus Pukstaavin edustalla, vuonna 2011.

kirkonrakentajienikkunan alla

Täällä me taas seisomme, siis 2011. Tyrvään Pyhän Olavin kirkon kirkonrakentajien ikkunan alla. Huomaa alkuperäiset rakennusmestarien kasvopiirrokset valkoisessa ikkunanpielessä.

Sukukokous Loimaalla 2023

Tuomas Ikolan sukukokousväki Loimaalla 2023

pöytästandaari

Tuomas Ikolan sukuseuran vaakuna-standaari (1993)

Ikolan suvun sukuviiri, pöytästandaari ja vaakuna-suunnitelma

Ikolan suvun sukuviiri, pöytästandaari ja vaakuna-suunnitelma sai alkunsa Karkussa 1987. Bo Tenberg teki esityksen 17.6.1990 Ja oli valmiina sukukouksessamme Kiikan Vähähaarassa 1993, jolloin viiri vedettiin valmiina lipputankoon. (Tästä tapahtumasta on valokuva)

Suunnittelimme keskustellen "vaakunaa"! Läsnä olivat mm Osmo IKOLA, heraldikko Bo Tennberg, Pentti Lahtinen ja Urpo Vuorenoja. Osmo sanoi että vaakuna on meille liikaa, mutta pöytästandaari voisi olla tarpeen. "Ei kultaa, ei kruunuja", sanoi Osmo ja jatkoi kysymällä: " Mikä on sen kettinkin nimi, jolla lehmä on kiinni syöttöpöydässään?" Tähän Pentti vastasi heti: "Se on Tyrväällä kytkyt!" Sitten Osmo kysyi: "Kuinka monta eri haaraa siinä menee pään yli?" Pohdimme, että ainakin kolme! Mutta voi niitä tässä olla viisikin! Osmo jatkoi katsoen Bo Tennbergiin: " Ei sitten mitään kultauksia! Me olemme kaikki navetasta kotoisin!" Satakunnan värit on hyvä, mutta se keltainen voisi olla enemmän ruosteen kaltaista!"
Viiriin tuli sisällyttää Ikolan suvussa käytetty puumerkki.
Näillä "kytkyillä" Bo Tenberg sen suunnitteli. Idean isä oli siis Osmo Ikola. Vaakuna jäi sillä kertaa toteuttamatta, vaikka Bo Tennberg oli Suomen Heraldisen seuran puheenjohtaja.